S-kirjaimella alkavat roskaelokuvat : Samurai Cop (1991), Starcrash (1978), Super Mario Bros (1993)

 

Samurai Cop (1991)

Amir Shervan opiskeli elokuva-alaa Kaliforniassa, kunnes palasi takaisin kotimaahansa Iraniin, jossa hän toimi menestyneesti elokuvaohjaajana. Kun Iranissa alkoi vallankumous, palasi hän takaisin Kaliforniaan. Siellä hän ohjasi viisi toimintaelokuvaa, joista viimeisin on elokuva Samurai Cop, joka valmistui vuonna 1991. 

Samurai Cop IMDB-sivustolla:
https://www.imdb.com/title/tt0130236/?ref_=nv_sr_srsg_0


Mathew Karedas tunnetaan nykyisin nimellä Matt Hannon. Hän halusi näyttelijäksi, joten kun Matt ja Amir tapasivat ja Amir vakuutteli, että Matt olisi täydellinen Samurai Copin pääosaan, niin Matt kuvitteli mahdollisuutensa koittaneen. Myöhemmin tosin katumus iski, kun hän ymmärsi mihin oli luvannut osallistua. Mutta onneksi elokuva saatiin tehtyä, se on nimittäin yksi roskaelokuvien parhaista, uskomattoman typerä elokuva, joka kannattaa katsoa.


Frank Washington: What does "katana" mean?
Joe Marshall, the samurai cop: It means "Japanese sword"
Samurai Cop elokuva kertoo poliiseista Joe Marshall ja Frank Washington, joita näyttelevät Matt Hannon sekä Mark Frazer. He saavat tehtäväkseen pysäyttää Katana nimisen Yakuza jengin, joka on ottanut haltuunsa LA:n huumekaupan. San Diegon poliisissa ollut Joe on koulutettu Japanissa ja puhuu sujuvaa japania, joten hänet päätettiin lähettää LAPD:n avuksi taistelemaan Katana ryhmittymää vastaan. Katana tarkoittaa japanilaista miekkaa, kuten elokuvassa viisaasti todetaan.

Kannattaako katsoa?

Samurai Cop on uskomattoman typerä ja hieno osoitus hyvästä roskaelokuvasta. Joe Marshall, joka on koulutettu Japanissa, ei osaa sanoa oikein jengin johtajan japanilaista nimeä. YouTubesta löytyy useampi video tästä elokuvasta ja ihan aiheesta.

YouTube Samurai Cop - He speaks fluent Japanese video:

https://www.youtube.com/watch?v=paTW3wOyIYw

Osa dialogista on typerryttävän hauskaa, ilmeisesti ohjaaja/käsikirjoittajan puutteellisen kielitaidon vuoksi. Lisäksi suurin osa elokuvasta on kuvattu yhdellä otolla, joten elokuvaan on jäänyt useita varsin hauskoja mokia. 


Kaiken huipentumana elokuva kuvattiin kahdessa osassa. Matt, joka oli jo ehtinyt leikata hiuksensa lyhyeksi, joutui palaamaan rooliin peruukki päässä, jotta loppu elokuvasta saatiin kuvattua. Tämäkin näkyy elokuvassa, koska kesken taistelun peruukki irtoaa osittain. Toki ohjaajalle sekin otto kelpasi, joten kohtausta ei kuvattu uudestaan. Asian olisi voinut korjata myös leikkaamalla kohtaus lyhyemmäksi, mutta sitä ei tehty, joten moka näkyy lopullisessa versiossa asti.


Pelkän taistelun lisäksi elokuva sisältää hauskaa dialogia, nopeutettuja takaa-ajo kohtauksia ja varsin kömpelöä toimintaa. Jopa Robert Z'Dar, joka yleensä onnistuu tällaisissa rooleissa, epäonistuu eikä ole kovin vakuuttava. Hän näyttelee miekkailevaa miestä nimeltään Yamashita. 

Elokuvan huonoihin puoliin kuuluu ajoittainen kerronnan hitaus sekä osa kohtauksista, jotka ovat jo niin typeriä, että niitä ei tahdo jaksaa katsoa. Esimerkkinä alun nopeutettu takaa-ajo, joka ei ole kyllä millään tasolla vakuuttava kokonaisuus. Elokuva voisi myös olla leikattu tiiviimmäksi, 96 minuutin sijasta 80 minuuttia olisi sopivampi mitta tälläiselle leffalle.


Kokonaisuutena elokuva toimii ja on yksi roskaelokuvien parhaimmistoa, mutta ei paras. Kannattaa kuitenkin katsoa tämä elokuva, jos roskaelokuvista pitää. On siinä sen verran monta kohtausta, jota katsoessa ei voi kuin ihmetellä ja paljon hauskaa dialogia.

☆☆☆

Starcrash (1978)


Elokuva julkaistiin vuonna 1978. Sitä voisi pitää Star Warsin kopioina, mutta ainakin ohjaajan Luigi Cozzin (taitelijanimi Lewis Coates) mukaan elokuvan käsikirjoitus ja esituotanto valmistuivat ennen Star Warsia. Kenties siis Star Wars onkin kopio tästä elokuvasta?


No, joka tapauksessa, elokuva kertoo salakuljettajista nimeltään Stella Star (Caroline Munro) ja Akton (Marjoe Gortner). Heitä avustamassa on robotti Elle (Judd Hamilton, robotin äänenä Hamilton Camp). 

Salakuljettajat kohtaavat matkallaan Galaksin hallitsijan The Emperorin (Christopher Plummer), joka palkkaa kaksikon tuhoamaan superaseen, jota kehittelee Count Zarth Arn (Joe Spinell). Heidän tulee myös pelastaa The Empearorin poika Prinssi Simon (David Hasselhoff) samalla kertaa.


Tässä elokuvassa on kaikki mitä huonossa scifi-leffassa kuuluukin olla. Kunnianhimoisesti toteutettu, epäonnistunut lavastus, Shakespearea yleensä tulkitseva (mies)näyttelijä, joka joutuu käymään surkeata dialogia lävitse (ala Star Wars), paljon virheitä elokuvan jatkuvuudessa, viehättäviä nuoria naisia ja robotti. Puhumattakaan psykedeelisistä väreistä, kömpelöistä taisteluista ja erikoisista lavasteista. Star Trek Original Series, Star Wars sekä Barbarella yhdistettynä yhdeksi elokuvaksi. Sitä on Starcrash.


Ai niin, on mukana myös David Hasselhoff, 4 vuotta ennen läpimurtoaan tv-sarjassa Knight Rider (Ritariässä). Ja valomiekat, jotka nähtiin myös elokuvassa Star Wars, mutta kumpi oikeasti ehti ensin, se taitaa jäädä epävarmuudeksi. Elokuvan tuottaja Nat Wachsberger nimittäin pyysi ohjaajaa tuottamaan avaruusoopperan kuten Star Wars (1977) on. 


Paljon on hyvää tässä elokuvassa ja roskaelokuvien joukkoon tämä mahtuu hienosti. Elokuva on myös yllättävän sujuvaa katsottavaa ja menee eteenpäin tasaisesti. Loppukin on varsin onnellinen ja hyvä niin. Ei tätä leffaa millään tavalla voi kovin synkkänä kuvitella eikä varmaan ole ollut tarkoituskaan. Avaruusooppera parhaasta päästä roskaelokuvien mittapuulla mitattuna.


Budjetti oli varsin pieni, noin 4 miljoonaa dollaria kokonaisuudessaan ja elokuva kuvattiin Marokossa, Tunisiassa, Roomassa sekä Hollywoodissa. Elokuvassa on myös erikoista sen yhteys Bond elokuviin. Pääosan esittäjä Caroline Munron edellinen elokuva oli Bond leffa 007 rakastettuni (The Spy Who Loved Me (1977) ja leffan musiikista vastaa John Barry, joka muiden projektien ohella ehti säveltää musiikit 11:sta Bond elokuvaan.


Kannattaako katsoa?

Starcrash leffassa on paljon hyvää. Samaa värien runsautta kuin Barbarella leffassa, yhtä ”onnistuneet” tappelut kuin Star Trek Original Series sarjassa, dialogi kuin Ed Woodin kirjoittamaa, järjetön juoni ja huonot ja mieleenpainuvat tehosteet. Mikään näistä ei ole varsinainen kehu, paitsi roskaelokuvien maailmassa.

Ei täydellinen kuitenkaan; äänitehosteet ovat varsin rasittavia, robotin Cowboy-tyyli ei toimi eikä robotti muutenkaan ole onnistunut kokonaisuus, itse asiassa leffan huonointa antia. Mutta jos omistaisin yksityisen leffateatteriin, niin hankkisin kyllä tämän leffan kokoelmiini, sen verran onnistunut roskaelokuva on kyseessä. Kannattaa katsoa.

☆☆☆

Super Mario Bros (1993)


Vuonna 1993 ensi-iltansa sai pelielokuva, joka ei muistuta oikeastaan juuri millään tavalla varsinaista peliä. Super Mario Bros elokuvan ohjaajana toimivat Annabel Jankel ja Rocky Morton, jotka eivät ole tämän elokuvan jälkeen juurikaan ammattiaan jatkaneet, ainakaan missään merkittävissä teoksissa.

Super Mario Bros IMDB-sivustolla:
https://www.imdb.com/title/tt0108255/?ref_=fn_al_tt_1


Mikään kovin hyvä esimerkki taidoista ei tämä Super Mario Bros elokuva kylläkään ole. Se lytättiin sekä arvosteluissa että lipunmyynnissä. Elokuva tuotti Amerikassa n. 20 miljoonaa dollaria, budjetin ollessa 48 miljoonaa, joten tulos ei ollut kovinkaan hyvä.

Sergeant Simon: Name.
Mario: Mario.
Sergeant Simon: Last name.
Mario: Mario.
Sergeant Simon: And you?
Luigi: Luigi.
Sergeant Simon: Luigi Luigi?
Luigi: No, Luigi Mario.
Sergeant Simon: Okay how many Marios are there between the two of you?
Luigi: Three: Mario Mario and Luigi Mario.
Super Mario Bros kertoo kahdesta New Yorkin putkimiehestä, Mariosta (Bob Hoskins) ja Luigista (John Leguizamo), joiden pitää matkustaa toiseen ulottuvuuteen voidakseen pelastaa prinsessa Daisy (Samantha Mathis) ilkeän diktaattorin King Koopan (Dennis Hopper) luota. Lisäksi heidän pitää estää Koopan maailmanvalloitus. On siinä veljeksille tehtävää.


Rinnakkaisulottuvuudessa selviää, että Daisy on itse asiassa kyseisen ulottuvuuden kauan kadoksissa ollut prinsessa, joka on ollut pakomatkalla Koopan vallanhimon vuoksi. Lopulta leffan lopussa rinnakkaisulottuvuudet yhdistyvät ja seuraa lopullinen yhteenotto.

Kannattaako katsoa?

Super Mario Bros on hauska ja erilainen, oikein hyvä esimerkki suuren budjetin flopista. Siinä on hyvä tunnelma ja paljon erikoisia, viihdyttäviä ja hauskoja kohtauksia, jotka eivät ole kovin järkeviä. Pelilliset vaikutteet ovat marginaalisia, joten leffa kannattaa katsoa enemmänkin omana itsenäisenä teoksenaan. Ihan hieno roskaelokuva.

☆☆☆