Gone in 60 Seconds (1974)
H.B. Halicki sopii hienosti tähän blogiin, onhan hän itse oppinut elokuvantekijä. Laatukin on taattua roskaelokuvaa. New Yorkissa syntynyt, mutta sieltä Kaliforniaan muuttanut "Toby" Halicki perusti oman autoalan firmansa nimeltään H.B. Halicki Mercantile Co. & Junk Yard.
Gone in 60 Seconds IMDB-sivustolla:
Seuraavaksi olikin elokuvan vuoro. Tobyllä oli kattava autokokoelma ja hänen omistamansa yritykset menestyivät niin hyvin, että hän pystyi tuottamaan elokuvansa ja käyttämään omaa autokalustoaan siinä. Niin syntyi Gone in 60 Seconds.
[Mustang crashes into a light pole]
1-Baker-11 detective: Jesus Christ, he just hit a damn pole! Turn aroud, turn around! We've got him now!
Male police dispatcher: [over radio] Attention all units, suspect vehicle has TA'd with light pole at Harbor Freeway northbound and Carson Street offramp. Pursuit is terminated.
[Mustang roars off up offramp]
Male police dispatcher: That is negative - pursuit is not terminated, repeat, not terminated.
Vuonna 1974 ensi-iltansa saanut Gone in 60 Seconds on täysin H. B. Halickin käsialaa. Hän käsikirjoitti, tuotti, ohjasi sekä näytteli elokuvassa pääosaa. Jopa elokuvan lukuiset autostuntit ovat hänen tekemiään. Tämä melkein vei hänen henkensä, koska Halickin ohjaama auto osui moottoritiellä tolppaan ja Halicki loukkaantui vakavasti.
Onneksi Halicki toipui 160km/h vauhdissa ajamastaan kolarista ja kuvaukset pystyivät jatkumaan. Ja tottakai tämä kohtaus näkyy leffassa. Ensimmäiset sanat, mitä Toby kuvausryhmälle sanoi herätessään tajuttomuudesta kolarin tiimoilta olivat "Did we get coverage?". Kertoo oman tarinansa, kuinka omistautunut Halicki oli tälle elokuvalle.
Gone in 60 Seconds kertoo vakuutusyhtiön tarkastajasta, joka on samalla myös autovaras. Maindrian Pace, jota näyttelee Halicki itse saa tehtäväkseen varastaa 48 autoa rikollispomoa varten. Pace ryhtyy hommiin ja varastaminen sujuu, kunnes vastaan tulee Eleanor, vuoden 1973 Ford Mustang. Lopussa Eleanorin varastamisesta alkaa huima, 40 minuuttia kestävä takaa-ajo, joka huipentuu legendaariseen hyppyyn, joka ylsi noin 9 metrin korkeuteen ja oli pituudeltaan 40 metriä.
Hypyssä Halicki loukkasi hieman selkäänsä, mutta onneksi ei kovin vakavasti. Itse elokuva on hyvä roskaelokuva, huonoa näyttelyä, hienoja autoja ja maisemia. Elokuva tuotti myös rahaa, 150 tuhannen dollarin budjetilla noin 40 miljoonaa dollaria on aika hyvä saldo. Ja tuo tulos on pelkästään teatterilevityksen saldo USA:ssa.
Kannattaako katsoa?
Kannattaa katsoa, mutta sillä oletuksella, että katsoja pitää autoleffoista. Sitten tämä on klassikko sekä roskaelokuvien, että autoleffojen parissa. Paljon hienoja autoja esillä, joista osa nykyään harvinaisia ja lopussa 40 minuutin takaa-ajo. Yhteensä autoja kolaroitiin 93 kappaletta.
Toisaalta, jos autot eivät niin kiinnosta, niin sitten on tarjolla huonoa tai kelvollista näyttelyä ja simppelin yksinkertainen ja vähän tylsä juonikuvio.
Kokonaisuutena jos leffaa tarkastelee, niin H.B.Halicki sai aikaan hienon autoleffan. Toki hänellä oli resursseja, mutta myös uskallusta vielä enemmän ja on uskomatonta, että leffa saatiin kuvattua näin julkisilla paikoilla. Enää ei taida olla mitään mahdollisuutta samaan, uudessa versiossa lopun hyppykin on tehty tietokoneella eikä siinä ole samaa fiilistä.
Valitettavasti jatko-osaa kuvatessaan vuonna 1989 H.B.Halicki sai surmansa kaatuvan vesitornin kiinnitysvaijerin pettäessä, mutta onneksi sentään elokuva(t) jäivät muistoksi tästä hurjapäästä. Kannattaa harkita katsomista, jos autoleffat yhtään kiinnostavat.
☆☆☆☆